Tutkimus ja hankkeet

Perunantutkimuslaitoksella tehtävän tutkimuksen tavoitteena on hankkia perunanviljelijöille, käyttäjille ja päättäjille tietoa perunasta ja perunan tuotantoedellytyksistä. Tutkimuksia tehdään sekä hankerahoituksella että tilaustutkimuksina.

Tutkimuksia toteutetaan mm. kenttä­ko­kei­na, ti­la­ko­keina ja tilaselvityksinä. Tut­ki­muk­sis­sa sel­vi­te­tään esimerkiksi:

  • uusien lajikkeiden soveltumista Suomen olosuhteisiin ja perunan eri käyttömuotoihin
  • perunan ravinnetaloutta ja lannoitusta
  • perunan kasvinsuojelua ja muuta viljelytekniikkaa
  • perunantuotannon kannattavuutta

Yhteistyötahoina hanketutkimuksissa ovat mm. Helsingin ja Oulun yliopistot, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut. Laboratoriotutkimuksissa tehdään yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen Perunalaboratorion kanssa.

Perunantutkimuslaitoksella tehtyjen tutkimusten tuloksia julkaistaan vuotuisessa tulosraportissa ”Perunantutkimuslaitoksen koetuloksia” -sarjassa. Hankkeisiin liittyviä koetuloksia voidaan myös julkaista omina raportteinaan.

Ajankohtaista tutkimuksessa

Vuoden 2019 julkiset kokeet on listattu artikkelissa Petlan perunakokeet 2019.

Käynnissä olevat hankkeet:

Perunan kuorirokon epidemiologian erityispiirteet ja torjunta Suomessa 2019-2020

Hankkeen tavoitteena on selvittää kuorirokkomikrobin epidemiologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomen oloissa. Hankkeessa tuotetun tiedon avulla pyritään löytämään uusia taudinhallintakeinoja, jotka edesauttavat myös maltokaariviruksen hallintaa. Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke on saanut rahoitusta Makerasta.

Lisätietoa Luken hankesivulla.

Perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskit 2019-2020

Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskeistä sekä ennaltaehkäistä vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä perunantuotantoon. Saatujen tulosten perusteella pystytään arvioimaan ja ohjeistamaan erilaisten sivuvirtojen käyttöä kierrätysravinteina sekä kehittämään alaan liittyvää lainsäädäntöä. Ruokaviraston vetämä hanke on saanut rahoitusta Makerasta.

Lisätietoa Ruokaviraston hankesivulla.

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU) 2019-2021

Hankkeessa syvennetään viljelijöiden luomutuotanto-osaamista monipuolisella koulutuksella, oman toiminnan arvioinneilla ja ammattimatkoilla. Osaamisen nostolla ja entistä tehokkaammalla luomutuotannollan voidaan vastata kotimaisten luomutuotteiden kasvavaan kysyntään eri markkinakanavissa. Samalla turvataan suomalaisen kasvistuotannon tulevaisuutta ja tuodaan arvoketjun toimijoille uutta kasvua sekä parannetaan vientivalmiuksia luomutuotannon ja -tuotteiden kautta.

Hanketta koordinoi Pyhäjärvi-instituutti, ja Petlan lisäksi hankkeeseen osallistuu Luonnonvarakeskus. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta.

Lisätietoa hankkeen sivulta: pyhajarvi-instituutti.fi/koulu

maaseuturahasto            

Soil biodiversity enhancement in European agroecosystems to promote their stability and resilience by external inputs reduction and crop performance increase (SoildiverAgro) 2019-2024

Hankkeen tavoitteena on kehittää maaperän monimuotoisuutta ja kasvukuntoa edistäviä maanviljelysmenetelmiä ja -käytäntöjä. Hankkeessa tuotetaan EU-tasoinen yhtenäinen ohjeistus maanviljelijöille, miten turvata maan kasvukunto ja monimuotoisuus eri pedoklimaattisilla vyöhykkeillä.

Euroopan unionin Horizon 2020 -rahoituksen saaneessa hankkeessa on mukana 22 toimijaa 7 EU-maasta. Suomessa hankkeen päätoimija on Luonnonvarakeskus.

Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) 2018-2020

Työhyvinvointia ja tuottavuutta edistetään puutarha-alan yrityksissä hanketuen turvin. Mukaan otetaan 30 pientä ja keskisuurta yritystä, joissa toimintatapojen kehittäminen on ollut vähäistä. Yrityksiä tuetaan ideoimaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistoimia pienryhmissä tai yrityspareina. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymistä puutarha-alalla näiden pilottien kautta. Hankkeen tuotoksina syntyy yrityskohtaisia kehittämisprojekteja ja yhteenvetona materiaalia työterveyshuollon käyttöön. Perunantutkimuslaitos osallistuu mukaan valittavien kymmenen varhaisperunayrityksen kehittämistoimiin.

Hankkeessa ovat mukana Työtehoseura (TTS) ja Luonnonvarakeskus (Luke), joka myös koordinoi hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela).

Lisätietoa Luken sivuilla ja hankkeen tiedotusta Twitterissä.

          

Parempaa perunaa pohjoisesta (PPP) 2016-2019

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa eri perunalajikkeista, niiden ominaisuuksista eri käyttötarkoituksiin sekä perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden (flavonoidit, maku- ja väriaineet) muodostumisesta. Petlan osuudessa keskitytään tärkkelysperunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämiseen. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Hanketta vetää Luonnonvarakeskus

                Pohjois-Pohjanmaan liitto

Perunaa vioittavien ankeroisten tehostettu torjunta 2015-2019

Hankkeessa kartoitetaan peruna-ankeroisten esiintymistä Suomen keskeisillä perunantuotantoalueilla, arvioidaan ankeroisten aiheuttamia riskejä, otetaan käyttöön uusia analyysimenetelmiä ja lisätään yleistä tietämystä ankeroisista. Hanke on saanut rahoitusta Makerasta.

Vanhat tutkimukset

Oheisessa listassa olevien tutkimusten tulokset on julkaistu vuotuisissa tulosraporteissa:

Petlan tutkimusotsikoita 1983-2018 (pdf)

Päättyneet hankkeet:

Tuota valkuaista! (TUOVA) 2016-2018

Luonnonvarakeskuksen vetämän hankkeen tavoitteena oli kehittää valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivutuotevirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä valkuais- ja typpiomavaraisuutta parantaviksi. Petlan osuus hankkeessa käsitteli perunateollisuuden sivuvirroista saatavan proteiinin hyötykäyttöä. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta.

maaseuturahasto             

Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten (Turvemaiden maanparannushanke) 2017-2018

Hankkeessa tutkittiin teollisuuden tuottamien sivutuotteiden käyttöä turvetuotannosta poistuneiden suopohjien lannoitukseen ja maanparannukseen biomuovi- ja kemianteollisuuteen raaka-aineeksi tarkoitettua non-food-perunantuotantoa varten. Maanparannuskäsittelyillä pyrittiin parantamaan turpeen lämpö- ja kosteusoloja, maan ravinteita ja ravinteiden pidätyskykyä sekä ravinteiden kelpoisuutta kasveille ja sitä kautta sadontuottokykyä.

Petlan lisäksi hankkeessa olivat mukana myös Helsingin ja Oulun yliopistot. Hanke sai rahoituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Rahoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.