Viikkotiedotetta julkaistaan Perunaruton ennakoiva hallinta tiloilla -hankkeen (PERUSTA) puitteissa. Tiedotteissa kerrotaan ajankohtaisia asioita esimerkiksi hankealueen sääoloista ja sen myötä perunaruttopaineesta, epidemian etenemisestä sekä taudin torjunnasta. Hankealueena on Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen elinvoimakeskusten alueet.
JOS HAVAITSET PERUNARUTTOA PELLOLLA, OTA YHTEYTTÄ: petla@pji.fi tai 0414854357
Uusi tiedote tulee joka viikko ja tiedotetta kehitetään koko ajan.
16.9.2026
Teemme näytekeräystä aivan kauden loppuun saakka, joten vielä voit ilmoittaa mahdollisista ruttohavainnoista (petla@pji.fi / 041 4854357).
Hankkeen peltokokeet Räpillä
Hankkeen puitteissa on tänä vuonna toteutettu kolme isompaa koetta, joissa on testattu ennustemallin (Hutton Criteria) toimivuutta ja täsmällisyyttä sekä Kokemäen Ilmatieteenlaitoksen mittausten perusteella että Räpin oman sääaseman perusteella. Lisäksi on toteutettu pienempi rutonkestävyyskoe 15 eri lajikkeella. Näistä kokeista enää yksi ennustemallikoe on jäljellä, mutta tällä viikolla tehdään senkin viimeiset käsittelyt. Koe on toteutettu myöhäisellä tärkkelysperunalajikkeella, Kuraksella.
Ensimmäiset viisi viikkoa ennustemallikokeiden käsittelyistä Ilmatieteenlaitoksen data ja Räpin sääaseman data ennustivat samankaltaisesti. Kuudennesta viikosta eteenpäin näiden välille syntyi eroja eivätkä ennustetut riskit enää osuneet samoille päiville. Kokeiden tuloksia aletaan laskemaan nostojen ja analyysien jälkeen. Tuloksista ilmoitetaan myöhemmin loppuvuoden aikana.
Tulevat tapahtumat
Tulemme olemaan syksyn ja talven aikana eri tapahtumissa mukana puhumassa ja esittelemässä mm. Perusta-hanketta. Ilmoitamme kaikista tapahtumista, kun osallistuminen varmistuu.
Seuraavaksi olemme hankkeen puitteissa liikkeellä Helsingissä MaatalousKonemessuilla 8.–10.10. Löydät meidät innovaatiotorilta.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, joiden tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
11.9.2026
Myöhäisten lajikkeiden ruttosuoja
Vaikka perunaa on mahdollisesti alettu jo nostamaan, kannattaa edelleen kiinnittää huomiota myöhäisten lajikkeiden ruttosuojaan. Mikäli varsistoa ei ole vielä tuhottu, voi rutto vielä päästä iskemään lehtiin ja muodostaa itiöiviä laikkuja. Torjuntaa ei siis kannata jättää välistä. Eilen löysimme itiöiviä ruttolaikkuja myöhäisen lajikkeen reunakasveista, johon on tehty tavanomaisesti hoitotoimenpiteitä kasvukauden ajan.
Rutonkestävyyskoe
Räpillä toteutettavassa rutonkestävyyskokeessa on 15 eri perunalajiketta ollut koko kasvukauden ajan ilman ruttosuojaa. Tässä vaiheessa suurin osa lajikkeista on jo täysin tuhoutunut ruton myötä. Ylivoimaisesti parhain lajike tähän mennessä on ollut Invictus, jossa on edelleen ainoastaan pari laikkua ja sen jälkeen Lady Jane, jossa keskimäärin 20 laikkua/kasvi. Kolmanneksi kestävin lajike on ollut Ardeche, jonka kasvustosta noin puolet on tuhoutunut tähän mennessä.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, jodien tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
3.9.2026
Toteutimme maanantaina perunaruttonäytteiden keräyskierroksen kaikista Pohjanmaan maakunnista. Kiitos kaikille havainnoista ilmoittaneille, saimme kerättyä mukavasti näytteitä eri puolilta! Vaikka nostoaika alkaa olla monella ajankohtainen, otamme edelleen ilmoituksia vastaan ja tulemme keräämään näytteitä.
Nostaessa ja varastoitaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös mukularuton oireisiin. Mukularutto aiheuttaa usein ruskeita kuolioalueita, jotka voivat painua myöhemmin kuopalle. Mallossa oireet näkyvät ruosteenruskeana värinä, jossa sairaan ja terveen rajapinta on epäselvä. Taudin edetessä mukula tuhoutuu täysin.
Lisää oireista voit lukea täältä: https://perunasta.fi/perunarutto-phytophthora-infestans/
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, jodien tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
26.8.2026
Keräämme syyskuun alussa perunaruttonäytteitä Pohjanmaalta, myös Pohjois-Pohjanmaalta. Keräisimme mielellämme samalla matkalla mahdollisimman paljon näytteitä, joten jos olet havainnut perunaruttoa kasvustoissasi, ole yhteydessä meihin mahdollisimman pian niin järjestämme näytteenoton. Keräämme näytteitä sekä tavanomaisilta että luomutiloilta.
- Sähköposti: petla@pji.fi
- Soitto, viesti tai WhatsApp: 041 4854357 (soittamalla tavoittaa pääsääntöisesti ma-pe klo 7–15)
Lisäksi toivomme edelleen ilmoituksia myös esimerkiksi Satakunnasta. Lehtiruton lisäksi myös mukularuton oireita kannattaa pitää silmällä nostossa ja varastoinnin aikana.
Petlan perunaruttokokeet
Alla olevasta kuvasta voi helposti erottaa perunaruttokokeiden käsittelemättömät ruudut, jotka ovat tässä vaiheessa tuhoutuneet täysin. Näiden kokeiden tulokset julkaistaan avoimesti myöhemmin Petlan tulosjulkaisussa, jolloin on mahdollista päästä vertailemaan eri käsittelyiden vaikutuksia perunaruttoepidemiaan. Ensimmäiset aikaisemmilla lajikkeilla toteutetut perunaruttokokeet ovat jo nostettu ja odottavat tarkempaa analysointia.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, jodien tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
21.8.2026
Keräämme edelleen perunaruttonäytteitä. Tarkoituksena on selvittää Suomessa esiintyvän perunaruton ominaisuuksia, jotta torjuntaan osattaisiin jatkossa varautua mahdollisimman hyvin ja toimivilla torjuntaohjelmilla. Kaikki perunaruttoesiintymät ovat merkityksellisiä näytekeruun kannalta ja erityisen tärkeitä ovat tilanteet, jossa torjunta-aineen epäillään pettäneen. Voit ilmoittaa perunarutosta
- Sähköpostilla: petla@pji.fi
- Soittamalla, viestillä tai WhatsAppilla: 041 4854357 (soittamalla tavoittaa pääsääntöisesti ma-pe klo 7–15)
Voit ottaa yhteyttä myös, jos olet epävarma vioituksen aiheuttajasta. Selvitetään asiaa yhdessä.
Perunaruttoepidemia jatkuu edelleen. Otollisin lämpötila tautia eteenpäin levittävien perunaruttoitiöiden muodostumiselle on 15–20°C ja juuri tätä lämpötilaa on tämänhetkisissä sääennusteissa lähes koko Suomessa. Aamukaste ja sateet nostavat ilman suhteellisen kosteuden kasvuston sisällä yli 90 %:iin, jolloin itiöt tartuttavat perunan lehtiä tehokkaasti. Tuulisella säällä itiöt voivat levitä kymmenien kilometrien päähän. Ilman perunaruttosuojaa olevat kasvustot ovat nyt erittäin alttiita tartunnalle. Mukularuton riski kasvaa erityisesti sateiden myötä, kun sadevesi kuljettaa itiöitä mukuloiden pinnalle.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, joiden tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
14.8.2026
Lämpö ja kosteus luovat edelleen otollisia olosuhteita perunaruton leviämiselle. Mahdolliset vilpoiset yöt jarruttavat taudin etenemistä, mutta epidemia ei silti ole vielä ohi. Torjuntaa on tärkeää jatkaa, nostojen lähestyessä varoajat huomioiden.
Ranman Top poistuu käytöstä tämän vuoden jälkeen, joten nyt voidaan vielä hyödyntää aineen hyvä teho mukularuttoa vastaan.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, joiden tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
5.8.2026
Perunaruttopaine on korkea
Perunarutto on levinnyt voimakkaasti ilman tautisuojaa olevissa kasvustoissa. Koeruuduilta on kirjattu tuhoutuneiksi lehtipinta-aloiksi yli 90 prosentin lukemia, eli käytännössä varsistot ovat tuhoutuneet kokonaan. Näitä tapauksia on erityisesti alttiilla lajikkeilla mutta myös muilla. Myös erittäin kestävät lajikkeet ovat alkaneet murtua kovassa tautipaineessa, joten kasvinsuojelua ei pidä sivuuttaa myöskään niillä. Samalla peltolohkolla on samaan aikaan myös perunarutosta puhtaita koeruutuja niin alttiilla kuin kestävämmilläkin lajikkeilla. Näissä ruuduissa perunaruton torjunta on tehty eri valmisteita vaihdellen joko viikon välein tai Hutton Criteria -ennustemalliin perustuen.
Sekoittumisvaara harmaahomeen kanssa
Tällä kasvukaudella Petlan kokeissa on esiintynyt verrattain paljon harmaahometta muistuttavia perunaruttolaikkuja. Harmaahomeelle tyypilliset, lehdykän kärjissä esiintyvät kolmiomaiset laikut paljastuvat perunarutoksi lehden alapinnalle katsomalla. Perunaruttolaikun ympärillä näkyy vaaleaa kasvustoa erityisesti aamun kosteudessa. Harmaahomeen rihmasto puolestaan on ruskeaa, mutta aina sitä ei ole näkyvissä. Olosuhteet suosivat nyt harmaahomettakin ja sitä esiintyy tässä vaiheessa myös lehtien muissa osissa, sillä lehdille pudonneet kukat alkavat helposti homehtua ja levittää tautia perunan lehtiin.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, joiden tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
29.7.2026
Tällä viikolla on Petlan kokeilla herkkien lajikkeiden käsittelemättömissä ruuduissa jopa 90 % kasvien lehtialasta on kuollut perunaruttoon. Kestävimpiä lajikkeita käsittelemättömällä lajikkeiden kestävyyskokeella kovasta ruttopaineesta huolimatta ovat tällä hetkellä Acoustic, Alouette, Ardeche, Invictus ja Lady Jane.
Olosuhteet ovat rutolle erittäin otolliset sateiden, kosteuden ja seuraavien lämpimien päivien ansiosta. Ruton torjunnan kanssa kannattaa siis edelleen pysyä tarkkana. On kutienkin tärkeää myös muistaa noudattaa kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeita eikä ruiskuttaa samaa ainetta esimerkiksi liian montaa kertaa saman kasvukauden aikana.
Alla kuvia tämän viikon havainnoista.
Näytteet
Kiitos kaikista ruttoilmoituksista jo tähän mennessä! Olemme päässeet keräämään näytteitä eri paikoista, mutta ilmoituksia toivotaan edelleen sekä tavanomaisilta että luomutiloilta. Voimme myös auttaa kuvien perusteella taudin tunnistamisessa. Keräämme näytteitä ensisijaisesti Satakunnasta ja Pohjanmaalta, mutta myös esimerkiksi Varsinais-Suomesta tarpeen mukaan.
Yhteistyötilat
Hankkeen pääyhteistyötilat sijaitsevat Karijoella, Jepualla ja Kalajoella. Näille tiloille on asennettuna sääasemat, joiden tietoja voi vertailla alla olevasta kuvaajasta. Kuvaajasta löytyy myös Petlan sääaseman tiedot Köyliöstä.
21.7.2026
Perunarutto on levinnyt viikon aikana ainakin Satakunnassa todella nopeasti. Petlan kokeilla oli viime viikolla vielä täysin puhtaita käsittelemättömiä ruutuja, kun nyt kestävilläkin lajikkeilla ruttoa löytyi lähes joka kasvista. Havaintoja on tehty myös käsitellyiltä ruuduilta. Kasvustoja kannattaa seurata tarkasti ja ottaa havainnot huomioon myös ruiskutussuunnitelmassa.
Näytteiden kerääminen
Näytteitä on kerätty jo useammasta paikasta ja eri lajikkeilta Satakunnasta. Ensi viikolla kerätään ensimmäiset näytteet myös Etelä-Pohjanmaalta. Näytteitä tullaan lisäksi keräämään Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta sekä Pohjois-Pohjanmaalta, joten ilmoittakaa rohkeasti havainnoistanne myös näiltä alueilta. Keräämme näytteitä sekä tavanomaisilta että luomutiloilta.
Räpin peltopäivä
Räpin peltopäivä järjestetään 30.7. Peltopäivässä tutustutaan mm. Petlan ruttokokeisiin ja siellä on hyvä tilaisuus päästä myös näkemään ja tunnistamaan ruttoa perunakasvustossa. Ilmoittautua voi vielä 23.7. https://link.webropol.com/s/rapin-peltopaiva-30072026
Hankkeen sääasemat
Kaikki perunaruttohankkeen sääasemat ovat toiminnassa yhteistyötiloillamme. Sääasemien avulla seuraamme sääolojen vaihtelua hankealueen sisällä. Alla olevasta kuvaajasta voi verrata viime kuukauden aikana kertyneitä lämpösummia ja sademääriä Kalajoen, Jepuan ja Köyliön välillä. Kuvaajasta puuttuu vielä yksi hankkeen sääasemista.
15.7.2026
Ensimmäiset perunaruttolaikut on löydetty nyt myös Petlan kokeilta, käsittelemättömien lisäksi käsitellyistä ruuduista. Ruiskutukset kuitenkin jatkuvat ja kokeen tarkoituksesta riippuen tehdään tarvittaessa muutoksia ohjelmiin ruttoepidemian mukaisesti.
Näytteiden kerääminen aloitettu
Ensimmäisiä perunaruttonäytteitä on käyty keräämässä viljelijöiden pelloilta sekä muutamalta Petlan kokeelta. Kaikista on otettu FTA-kortille näytteet ja osasta kerätty myös elävät kasvinäytteet.
Havainnointi ja oikeanlainen torjunta tärkeää
Perunakasvustoja kannattaa seurata tarkasti, jotta tautiin ehtii reagoida ennen kuin se tuhoaa koko kasvuston. Lehtiruton lisäksi varsiruttoa on havaittu tänä vuonna paljon. Jos ruttolaikkuja löytyy, kannattaa kasvustoon ruiskuttaa kuratiivista ainetta, kuten Cymbal tai Proxanil yhdessä jonkin toisen tehoaineen kanssa. Vääränlaisten aineiden ruiskuttaminen kasvustoon taudin jo siellä ollessa, kasvattaa huomattavasti kasvinsuojeluaineiden resistenssiriskiä.
Meille saa lähettää kuvia perunaruttoepäilyistä ja voimme auttaa tunnistamisessa (0414854357). Havaintojen pohjalta tulemme ottamaan myös näytteitä.
8.7.2026
Perunaruttohavaintoja on tehty jo useammassakin paikassa. Ruttoa saattaa nyt ilmestyä kasvustoihin, kun sää on monin paikoin ollut sateista ja lämmintä. Muistutamme ilmoittamaan kaikista perunaruttohavainnoista ja epäilyistä meille, jotta saamme kerättyä näytteitä ja arvokasta tietoa Suomessa esiintyvän perunaruton ominaisuuksista.
Hankkeen sääasemat
Jokaisella hankkeeseen kuuluvalla elinvoimakeskuksen alueella on asennettuna sääasemat. Sääasemien kautta pystymme havainnoimaan eroja sääoloissa hankealueen sisällä sekä laskemaan ennustemallin riskejä eri alueiden tiedoilla. Hankkeessa käytettävässä perunaruton ennustemallissa verrataan Ilmatieteenlaitoksen avoimen datan sekä sääasemien paikallisen datan eroavaisuuksia riskin ennustamisessa. Sääasemista on tulossa lisätietoja vielä tulevissa viikkotiedotteissa.
Perunaruttokokeiden tilanne Räpillä
Räpillä aloitettiin perunaruttokokeiden ensimmäiset käsittelyt viime viikolla. Nyt käsittelyt jatkuvat viikoittain ja useamman kokeen myötä ruiskutuskertoja tulee viikkoon useampi. Kokeilta tehdään perunaruttohavainnot aina ennen käsittelyjä, mutta vielä ei ole havaittu ruton oireita kasvustoista.
Perunaruton eteneminen kasvustossa
Perunarutto voi edetä kasvustossa, jos tautia ei havaita eikä tehdä tarpeen mukaisia torjuntatoimenpiteitä. Perunarutto voi ilmaantua kasvustoon pieninä laikkuina, jotka kehittyessään kasvavat ja etenevät kasvustossa. Alla kuvasarja siitä, miten perunarutto voi edetä kasvustossa:
29.6.2026
Kostealla ja lämpimällä säällä on tärkeää pitää kasvustoja silmällä perunaruttohavaintojen varalta. Mikäli epäilet, onko kasvustossasi näkyvät oireet perunaruttoa vai jotain muuta, voit laittaa siitä meille kuvan WhatsAppiin ja voimme auttaa tunnistamisessa: 0414854357
Suojautuminen kasvinsuojeluaineita käytettäessä
Ruttoruiskutuksia tehdessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aineita käsittelee turvallisesti. Jokaisen kasvinsuojeluaineen myyntipäällyksestä ja/tai käyttöturvallisuustiedotteesta löytyy suojainohjeet. Usein neuvotaan käyttämään paksuja nitriilikäsineitä, kumisaappaita, vähintään A2/P2 hengityksensuojainta, suojalaseja ja suojapukua. Suojainohjeet on hyvä tarkistaa aina ennen aineen käyttämistä, jotta minimoi terveysriskit. Kasvinsuojeluaineet voivat aiheuttaa ihmiselle mm. vakavia ihorektioita, ärsyttää silmiä, heikentää hedelmällisyyttä tai aiheuttaa syöpää. On siis tärkeää hoitaa suojautuminen oikeaoppisesti.
24.6.2026
Ruton torjuntasuunnitelmaa tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon omat havainnot ja arviot torjunnan tarpeesta kasvukauden edetessä. Tiettyä ohjelmaa ei ole välttämätöntä noudattaa tarkasti, mikäli omat arviot tarpeesta ovat erilaiset. Tärkeää on kasvuston säännöllinen havainnointi ja ruiskutuksissa tehoaineiden vuorottelu sekä tankkiseosten käyttäminen.
Perunaruton leviäminen
On hyvä tiedostaa, että perunarutto voi levitä kasvustoon eri teitse. Perunarutto voi tulla kasvustoon maan kautta, mikäli samalla lohkolla on edeltävinä vuosina ollut perunaa ja kasvustossa on ollut ruttoa. Ruttoitiöt pystyvät talvehtimaan maassa ja tartuttaa seuraavana vuonna perunakasvuston. Tämän takia viljelykierto on avainasemassa perunaruton torjunnassa. Perunarutto voi tulla kasvustoon myös siemenperunan kautta, jos siemenperunaa on otettu ruton tartuttamasta kasvustosta. Ruton oireet voivat ilmestyä mukuloihin vasta varastoinnin aikana, joten noston aikana mukularuttotartuntaa ei välttämättä ole mahdollista huomata.
Maa- ja siemenperunatartunnan lisäksi rutto voi tarttua ilmateitse. Ruttoitiöt lentävät tuulen mukana pellolta toiselle, mutta myös maasta toiseen. On siis tärkeää tiedostaa ympäröivä ruttopaine torjuntaohjelmaa suunniteltaessa. Ruttoitiöt voivat tarttua myös pellolla kulkeviin koneisiin tai kenkiin niin kuin moni muukin taudinaiheuttaja tai tuholainen. Viljelyhygieniasta on siis myös tärkeää pitää huolta.
Peruna on samaa heimoa kuin esimerkiksi tomaatti, kehtokoiso ja mustakoiso. Koisoja esiintyy monilla vihannesviljelijöiden lohkoilla. Ne pystyvät kantamaan samoja kasvitauteja ja tuholaisia kuin peruna, joten esimerkiksi perunarutto saattaa tarttua myös niiden kautta. Rikkatorjunta sekä viljelykierto ovat siis tärkeitä koisokasvien ja niiden aiheuttaman riskin torjumisessa.
15.6.2026
Kosteutta on jälleen riittänyt monin paikoin. Perunarutolle otollisimmat olosuhteet ovat juuri lämmin ja kostea sää, joten on tärkeää seurata kasvustoja mahdollisten oireiden varalta. Ensimmäisestä viikkotiedotteesta selaamalla alaspäin löydät kuvia taudin tunnistamisen avuksi.
Tehoaine- ja resistenssitilanne
Suomen tilanne perunaruton torjunta-aineiden kanssa on kohtuullisen hyvä verrattuna muualle Eurooppaan. Tällä hetkellä aineita on Euroopassa kaikkien aikojen vähiten markkinoilla, ja vuodesta 2018 lähtien yhteensä 35 perunaruton torjuntaan käytettyä tehoainetta on menetetty. Lisää tehoaineita on poistumassa markkinoilta eikä uusia ole vielä näkökentässä.
Suomessa on tärkeää panostaa perunaruton järkevään torjuntaan, jotta resistenteiltä ruttokannoilta vältyttäisiin. Markkinoilla olevia tehoaineita tulee käyttää ohjeiden mukaisesti ja suosia tankkiseoksia. Hankkeessa kerättyjen näytteiden avulla selvitämme Suomessa esiintyvän perunaruton ominaisuuksia. Näytteitä on kerätty hyvin vähän viime vuosina, joten nyt on tärkeää saada mahdollisimman paljon näytteitä mahdollisimman monista eri esiintymispaikoista. Tulosten perusteella pystytään tekemään tarvittavia muutoksia perunaruton optimaaliseen torjuntaan minimoiden resistenssiriskit.
Suomen markkinoilta on seuraavaksi poistumassa Ranman Top, jonka myynti on päättynyt 22.4.2026 ja käytön on päätyttävä 22.4.2027.
Kasvinsuojeluaineiden kirjanpito
TUKES on julkaissut ohjeet kasvinsuojeluaineiden käytön kirjanpitoa varten. Ohjeet löydät TUKESin verkkosivuilta: https://tukes.fi/kasvinsuojeluaineiden-kirjanpito
Kirjanpitoon tulee tarvittaessa merkitä viljelykasvin BBCH-kasvuaste. Tästä löydät perunan BBCH-taulukon.
9.6.2026
Viimeisen viikon aikana on saatu sateita ympäri Suomen. Perunat alkavat tulla pintaan, paikoin kasvustot jo sulkeutuvat, ja varhaisperunoita ollaan jo nostamassa.
Vinkkejä perunaruton torjuntaan
Viime syksynä oli monin paikoin kasvustossa perunaruttoa nostoaikaan. Ruttoa on siis saattanut olla myös piilevänä tänä vuonna etenkin omassa varastoidussa TOS-siemenessä. Mahdollinen mukularutto kannattaa ottaa huomioon rutontorjunnassa ja kasvuston seurannassa. Siemenperunasta lähtöisin oleva perunarutto aiheuttaa usein ensimmäisenä oireita perunan varsiin, joihin muodostuu tummia kuoliolaikkuja sekä vaaleaa rihmastoa.
Jos tietää, että siemenperunoissa on mahdollisesti perunaruttoa, kannattaa jo ensimmäisiin ruiskutuksiin ottaa mukaan kuratiivinen eli ”parantava” valmiste, esimerkiksi Cymbal 45 tai Proxanil. Näitä käytetään seoksena systeemisen eli uuteen kasvuun kulkeutuvan valmisteen kanssa. Sopivia ensimmäisiä tankkiseoksia ovat esimerkiksi Cymbal 45+Revus/Infinito ja Proxanil+Revus. Markkinoilla olevista perunaruton torjunta-aineista pisin vaikutusaika on Zorvec Enicadella, joka suojaa uutta kasvua jopa kaksi viikkoa. Muista tarkistaa tuotteiden käyttöohjeet ennen käyttöä.
Ruttokokeet Räpillä
PERUSTA-hankkeessa testaamme skotlantilaista perunaruton ennustemallia (Hutton Criteria) ja olemme perustaneet kolme peltokoetta eri lajikkeilla, missä testaamme ennustemallin toimivuutta. Lisäksi yritykset ovat tilanneet kaksi perunaruttokoetta. Toisen kokeen päätarkoituksena on testata erilaisia torjuntaohjelmia ensi vuotta varten, jolloin Ranman Top poistuu käytöstä 22.4.2027. Lisäksi PERUSTA-hankkeessa toteutetaan lajikekenttä 15 lajikkeella, missä arvioidaan kunkin lajikkeen rutonkestävyyttä. Kokeisiin pääsee tutustumaan Räpin peltopäivässä 30.7.
2.6.2026
Kasvukausi etenee ja samalla myös perunaruton sekä muiden tautien seuranta tulee ajankohtaiseksi. PERUSTA-hankkeessamme päätavoitteet palvelevat viljelijöitä. Tavoitteenamme on tuottaa perunanviljelijöille ennakointikykyä sekä ajoitustietoa ja työkaluja perunaruton integroituun torjuntaan ja lisätä viljelijöiden perunaruton tuntemusta. Lisäksi selvitämme Suomessa esiintyvän perunaruton ominaisuuksia ja torjunta-aineiden tehokkuuden tasoa. Tätä varten keräämme perunaruttonäytteitä kasvukausina 2026-2027.
Näytekeräys
Keräämme perunaruttonäytteitä eri esiintymispaikasta kasvukausina 2026-2027. Mikäli havaitset perunaruttoa perunakasvustoissasi, ilmoita siitä meille:
- Sähköpostilla: petla@pji.fi
- Soittamalla, viestillä tai WhatsAppilla: 0414854357 (soittamalla tavoittaa pääsääntöisesti ma-pe klo.7-15)
Näytteiden avulla pääsemme selvittämään perunaruton ominaisuuksia. Taustatiedoiksi toivomme viljeltävää lajiketta/lajikkeita sekä toteutunutta kasvinsuojeluohjelmaa ja -aikataulua. Halutessanne henkilö- ja tilatietoja ei yhdistetä näytteisiin!
Perunaruton tunnistaminen
Perunarutto muodostaa lehdykkään mustanruskeita pyöreähköjä laikkuja. Lehdykän alapinnalla kasvaa vaaleata homekasvustoa, joka on parhaiten havaittavissa aamukasteen aikaan.
Perunaruton saattaa helposti sekoittaa ravinnepuutoksiin ja muihin kasvitauteihin:
