Perunantutkimuslaitoksella tehtävän tutkimuksen tavoitteena on hankkia perunanviljelijöille, käyttäjille ja päättäjille tietoa perunasta ja perunan tuotantoedellytyksistä. Tutkimuksia tehdään sekä hankerahoituksella että tilaustutkimuksina.
Tutkimuksia toteutetaan mm. kenttäkokeina, tilakokeina ja tilaselvityksinä. Tutkimuksissa selvitetään esimerkiksi:
- uusien lajikkeiden soveltumista Suomen olosuhteisiin ja perunan eri käyttömuotoihin
- perunan ravinnetaloutta ja lannoitusta
- perunan kasvinsuojelua ja muuta viljelytekniikkaa
- perunantuotannon kannattavuutta
Yhteistyötahoina hanketutkimuksissa ovat mm. Helsingin ja Oulun yliopistot, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut.
Perunantutkimuslaitoksella tehtyjen tutkimusten tuloksia julkaistaan vuotuisessa tulosraportissa ”Perunantutkimuslaitoksen koetuloksia” -sarjassa. Hankkeisiin liittyviä koetuloksia voidaan myös julkaista omina raportteinaan.
Ajankohtaista tutkimuksessa
Käynnissä olevat hankkeet:
Peltomaan ravinnevarojen parempi hyödyntäminen FOSFORIYRITYS 2024-2027
Fosforiyritys-hankkeessa testataan ja kehitetään biologisia menetelmiä, joilla peltomaahan kertyneitä ravinnereservejä saadaan paremmin viljelykasvien käyttöön. Hankkeessa pyritään vähentämään taloudellista riippuvuutta mineraalilannoitteista ja niistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta vesistöihin. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos yhdessä yritysten Vihreä Härkä ja
Kauppapuutarha Verson kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Makeran sivuilta
Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi) 2022-2025
Hankkeessa tutkimuksen ja neuvonnan asiantuntijat tuottavat uutta tietoa ja kehittävät taloudenhallinnan työkaluja avomaan puutarhatuotantoon. Hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Makeran sivuilta
Soil biodiversity enhancement in European agroecosystems to promote their stability and resilience by external inputs reduction and crop performance increase (SoildiverAgro) 2019-2024
Hankkeen tavoitteena on kehittää maaperän monimuotoisuutta ja kasvukuntoa edistäviä maanviljelysmenetelmiä ja -käytäntöjä. Hankkeessa tuotetaan EU-tasoinen yhtenäinen ohjeistus maanviljelijöille, miten turvata maan kasvukunto ja monimuotoisuus eri pedoklimaattisilla vyöhykkeillä.
Euroopan unionin Horizon 2020 -rahoituksen saaneessa hankkeessa on mukana 22 toimijaa 7 EU-maasta. Suomessa hankkeen päätoimija on Luonnonvarakeskus.
Lisätietoa hankkeen sivulta: SoilDiverAgro ja tiedotusta myös Facebookissa (molemmat toistaiseksi englanniksi).
Vanhat tutkimukset
Oheisessa listassa olevien tutkimusten tulokset on julkaistu vuotuisissa tulosraporteissa:
Petlan tutkimusotsikoita 1983-2019 (pdf)
Päättyneet hankkeet:
Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi (SUSPO) 2021-2024
Hankkeessa tutkitaan perunaruttopopulaatioita näytteitä ottamalla, testaamalla kasvinsuojeluaineiden tehoja sekä eri lajikkeiden kestävyyttä uusia ruttoklooneja vastaan. Hankkeessa selvitetään jo muissa Pohjoismaissa käytössä olevien ennustemallien soveltuvuutta Suomen oloihin. Perunaruton populaation muuntelun määrä ja monimuotoisuus tulee tuntea, jotta viljelijöitä voidaan opastaa kestävään tuotantotapaan. Lisäksi lajikkeiden taudinkestävyys ja kasvinsuojeluaineiden teho tulee tuntea. Tämän vuoksi ennustemalleja tarvitaan perunaruton torjuntaan. Hankkeen tulokset viedään käytäntöön päivittämällä perunaruton torjuntaohjeet. Perunantutkimuslaitoksen hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Lisää hankkeesta maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.
ECOSOL 2021-2023
Hankkeen nettisivut: https://agro.au.dk/forskning/internationale-platforme/euroblight/research-projects/ecosol/wp-descriptions/
Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset 2020-2023
Hankkeessa selvitetään viime vuosina yleistyneen nk. kuoppatautioireen syntymiseen ja oireiden määrään vaikuttavia tekijöitä sekä siemenperunassa olevien oireiden vaikutusta sadontuottoon ja sadon laatuun. Tavoitteena on myös löytää keinoja kuoppatautia aiheuttavien tekijöiden ja satohävikkien vähentämiseksi. Helsingin yliopiston vetämä hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU) 2019-2022
Hankkeessa syvennetään viljelijöiden luomutuotanto-osaamista monipuolisella koulutuksella, oman toiminnan arvioinneilla ja ammattimatkoilla. Osaamisen nostolla ja entistä tehokkaammalla luomutuotannollan voidaan vastata kotimaisten luomutuotteiden kasvavaan kysyntään eri markkinakanavissa. Samalla turvataan suomalaisen kasvistuotannon tulevaisuutta ja tuodaan arvoketjun toimijoille uutta kasvua sekä parannetaan vientivalmiuksia luomutuotannon ja -tuotteiden kautta.
Hanketta koordinoi Pyhäjärvi-instituutti, ja Petlan lisäksi hankkeeseen osallistuu Luonnonvarakeskus. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta.
Lisätietoa hankkeen sivulta:https://pjidemo.eitcon.com/?hanke=koulu
Perunan kuorirokon epidemiologian erityispiirteet ja torjunta Suomessa 2019-2021
Hankkeen tavoitteena on selvittää kuorirokkomikrobin epidemiologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomen oloissa. Hankkeessa tuotetun tiedon avulla pyritään löytämään uusia taudinhallintakeinoja, jotka edesauttavat myös maltokaariviruksen hallintaa. Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Maa- ja metsätalousministeriön hankesivulla.
Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) 2018-2020
Työhyvinvointia ja tuottavuutta edistetään puutarha-alan yrityksissä hanketuen turvin. Mukaan otetaan 30 pientä ja keskisuurta yritystä, joissa toimintatapojen kehittäminen on ollut vähäistä. Yrityksiä tuetaan ideoimaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistoimia pienryhmissä tai yrityspareina. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymistä puutarha-alalla näiden pilottien kautta. Hankkeen tuotoksina syntyy yrityskohtaisia kehittämisprojekteja ja yhteenvetona materiaalia työterveyshuollon käyttöön. Perunantutkimuslaitos osallistuu mukaan valittavien kymmenen varhaisperunayrityksen kehittämistoimiin.
Hankkeessa ovat mukana Työtehoseura (TTS) ja Luonnonvarakeskus (Luke), joka myös koordinoi hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela).
Lisätietoa Luken sivuilla ja hankkeen tiedotusta Twitterissä.
Perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskit 2019-2020
Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskeistä sekä ennaltaehkäistä vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä perunantuotantoon. Saatujen tulosten perusteella pystytään arvioimaan ja ohjeistamaan erilaisten sivuvirtojen käyttöä kierrätysravinteina sekä kehittämään alaan liittyvää lainsäädäntöä. Ruokaviraston vetämä hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Ruokaviraston hankesivulla.
Parempaa perunaa pohjoisesta (PPP) 2016-2019
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa eri perunalajikkeista, niiden ominaisuuksista eri käyttötarkoituksiin sekä perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden (flavonoidit, maku- ja väriaineet) muodostumisesta. Petlan osuudessa keskityttiin tärkkelysperunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämiseen. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Hankkeen vetäjänä toimi Luonnonvarakeskus
Perunaa vioittavien ankeroisten tehostettu torjunta 2015-2019
Hankkeessa kartoitettiin peruna-ankeroisten esiintymistä Suomen keskeisillä perunantuotantoalueilla, arvioitiin ankeroisten aiheuttamia riskejä, otettiin käyttöön uusia analyysimenetelmiä ja lisättiin yleistä tietämystä ankeroisista. Hanke sai rahoitusta Makerasta.
Tuota valkuaista! (TUOVA) 2016-2018
Luonnonvarakeskuksen vetämän hankkeen tavoitteena oli kehittää valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivutuotevirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä valkuais- ja typpiomavaraisuutta parantaviksi. Petlan osuus hankkeessa käsitteli perunateollisuuden sivuvirroista saatavan proteiinin hyötykäyttöä. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta.
Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten (Turvemaiden maanparannushanke) 2017-2018
Hankkeessa tutkittiin teollisuuden tuottamien sivutuotteiden käyttöä turvetuotannosta poistuneiden suopohjien lannoitukseen ja maanparannukseen biomuovi- ja kemianteollisuuteen raaka-aineeksi tarkoitettua non-food-perunantuotantoa varten. Maanparannuskäsittelyillä pyrittiin parantamaan turpeen lämpö- ja kosteusoloja, maan ravinteita ja ravinteiden pidätyskykyä sekä ravinteiden kelpoisuutta kasveille ja sitä kautta sadontuottokykyä.
Petlan lisäksi hankkeessa olivat mukana myös Helsingin ja Oulun yliopistot. Hanke sai rahoituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Rahoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.