Viime aikoina on erilaisilla ylisanoilla ja -lauseilla uutisoitu ihmehedelmästä banaanista. Tuolla ruohovartisen kasvin pohjusmarjalla, joka banaanina tunnetaan, on aivan ennenkuulumattomia terveys- ja onnellisuusvaikutuksia! Näin ovat terveys- ja onnellisuustutkimuksen sedät ja tädit uutisoineet. Ja kyllähän banaani vaihteeksi hyvää on, jos sitä ei erehdy syömään läskisoosin ja puolukoiden kera. Ja banaani voi tehdä onnelliseksikin, kunhan muistaa nostaa banaaninkuoren pois lattialta tai jalkakäytävältä.
Kun sitten tarkemmin katsoo banaanin ominaisuuksia, huomaa, että perunahan sisältää samoja terveyttä ja onnellisuutta tuovia aineksia paljon banaania enemmän. Banaanissa on tutkimuksen mukaan kaliumia, joka auttaa vähentämään verenpainetta ja suojelee syöjäänsä sydän- ja verisuonitaudeilta. Se on hyvä, sillä nehän ovat suomalaisten kansantauteja. Kun poraudumme banaanin suuriin saloihin, saamme selville, että 100 g banaania sisältää 358 milligrammaa kaliumia. Siinä suhteessa banaani on hyvä kaliumlähde, ja uutisointi banaanin erinomaisuudesta verenpaineen alentajana pitää paikkansa. Peruna sisältää kuitenkin kaliumia 500 mg/100 g perunaa, eli 40 % enemmän kuin banaani.
Suola on vaarallista ja etenkin siinä oleva natrium. Suuri määrä natriumia nostaa verenpainetta, ja siksi sitä ei saisi syödä paljon. Banaanitietäjät tietävät, että banaanissa on natriumia vain 5 mg/100 g, ja ovat senkin takia nostaneet banaanin huipputerveyselintarvikkeeksi. Tässäkin suhteessa peruna voittaa banaanin, sillä perunassa on natriumia vain 1 mg/100 g.
Banaanitutkijat kertovat, että banaani on erinomainen ravintolähde erittäin raskaaseen ja pitkäkestoiseen, jopa 1,5 tunnin mittaiseen treeniin. Syyksi sanotaan luonnon omat sokerit: sakkaroosi, fruktoosi ja glukoosi, jotka tekevät banaanista teräsmiehen tai -naisen ruokaa. No on se hyvä, ettei banaanissa ole kuitenkaan luonnottomia sokereita! Pitkäkestoiseen rankkaan treeniin ei välttämättä nopeavaikutteiset sokerit kuitenkaan auta, vaan tarvitaan tärkkelystä. Banaanissa tärkkelystä on alle viisi prosenttia, kun perunassa sitä on keskimäärin 14 prosenttia.
Kansainvälisen banaanintutkimuslaitoksen tutkijat kertovat, että banaanissa on runsaasti foolihappoja ja C-vitamiinia, ja siksi se on oikea terveyspommi. Foolihapot estävät anemiaa ja vähentävät syöpäriskiä. C-vitamiini on muuten vain terveellistä – ainakin äiti on sanonut niin. Ei se mitään, sillä perunassa on kaksi kertaa enemmän foolihappoja, ja C-vitamiinia on juuri saman verran kuin banaanissa, joten on se banaani sittenkin aika hyvä, vaikkapa välipalaksi perunan ohella.
Banaani tekee onnelliseksi, sanovat onnellisuustutkijat, ja se on pelkästään hyvä asia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että banaani sisältää tryptofaani-nimistä aminohappoa, joka auttaa elimistöä muodostamaan serotoniinia, eli onnellisuushormonia. Tämä on hyvä etenkin Suomessa, kun olemme vähän masennukseen taipuvaista kansaa, ainakin kaamosaikana. Banaanissa on tryptofaania 13 mg/100 grammaa banaania. Peruna puolestaan sisältää tuota onnellisuuden tekijää vieläkin enemmän, sillä sen tryptofaanipitoisuus on 19 mg/100 g. Olen onnellinen kun saan syödä perunaa.
Jussi Tuomisto
Teksti on julkaistu alun perin Tuottava Peruna -lehden 2/2018 pääkirjoituksena.