Petlalla toteutetaan kasvukaudella 2017 erilaisia lajike-, lannoitus- ja kasvinsuojelukokeita sekä tilaustutkimuksina että hankkeisiin liittyen. Tässä esitellään julkiset kokeet ja tutkimukset.
Kasvinsuojelu
Perunaruton torjunta tilaustutkimus
Kasvinsuojeluyritysten toimeksiannosta selvitetään uusien sekä markkinoilla olevien rutontorjunta-aineiden ja -ohjelmien tehoeroja perunaruttoon. Ruttopainetta ennakoidaan ja seurataan kasvustoon sijoitetun sääaseman avulla. Kasvuston olosuhdeseurantaa ja ruton havainnointia hyödynnetään reaaliaikaisesti kasvinsuojeluneuvonnassa.
Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot ja rahoitus: Bayer CropScience, Berner, Nordisk Alkali, Syngenta
Lehtipoltteen torjunta tilaustutkimus
Kasvinsuojeluyritysten toimeksiannosta toteutettavassa kokeessa selvitetään eri torjunta-aineiden ja -ohjelmien tehoa lehtipoltteen torjunnassa. Kenttäkoe sijoitetaan korkean tautipaineen riskilohkolle, jossa on ollut edellisinä vuosina runsaasti lehtipoltetta.
Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot ja rahoitus: Bayer CropScience, Berner, BASF, Nordisk Alkali, Syngenta
Uusien ja vanhojen Dickeya– ja Pectobacterium-lajien analysointi perunoista Suomessa Euphresco-hanke
Hankkeessa pyritään tunnistamaan Suomessa esiintyvät tyvi- ja märkämätäbakteerit sekä niiden kyky aiheuttaa tautia. Lisäksi tavoitteena on varmistaa että käytössä on sellaiset diagnostiset menetelmät joilla kaikki esiintyvät bakteerit voidaan tunnistaa. Tyvi- ja märkämädälle antagonistisen Serratia-bakteerin tiedetään suojaavan perunoita hyvin laboratorio olosuhteissa. Tämän hankkeen puitteissa sen toimivuutta testataan perunanviljelijöille soveltuvilla laitteilla.
Petla toteuttaa hankeen biologisen torjuntamenetelmän testaamisen. Kasvukaudella 2017 seurataan pelto-olosuhteissa muun muassa antagonistibakteerin mahdollista vaikutusta siemenperunan kasvuun ja sadontuottokykyyn.
Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto
Rahoitus: MMM
Ravinteet ja lannoitus
Tärkkelysperunan lisälannoituskokeet tilaustutkimus
Tutkimuksessa selvitetään kasvukaudella annettavan lisäannoituksen vaikutuksia tärkkelysperunan satoon ja laatuun. Toteutetaan kaksi erilaista kenttäkoetta.
Vastaava tutkija: Anna Sipilä
Yhteistyötahot ja rahoitus: Yara Suomi
Turvesuon maanparannuskoe Turvesoiden maanparannushanke
Hankkeeseen ”Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten” kuuluvassa tutkimuksessa selvitetään erilaisten kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä maanparannusaineena ja niiden vaikutusta perunan kasvuun.
Vastaava tutkija: Jussi Tuomisto
Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto 
Rahoitus: Kaksivuotinen (2017-2018) hanke on saanut rahoituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.
Lajikkeet
Tärkkelysperunan lajikekokeet TUOVA-hanke
Tuota valkuaista! -hankkeen puitteissa toteutetaan kahdella paikkakunnalla kokeet, joissa selvitetään tärkkelysperunalajikkeiden eroja proteiinintuotannossa ja yleensä sadontuottokykyä tärkkelys- ja proteiinintuotantoa ajatellen. Lajikevertailun lisäksi kokeissa testataan myös kolmea eri typpitasoa viidellä eri lajikkeella. Kokeet ovat osa TUOVA-hanketta, ja ne ovat saaneet rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Vastaava tutkija: Anna Sipilä
Yhteistyötahot ja rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, yritykset, Luke
Lajikkeiden Senkor-herkkyys tilaustutkimus
Kokeessa selvitetään kolmen eri ruokaperunalajikkeen sekä kolmen tärkkelysperunalajikkeen herkkyyttä taimettumisen jälkeiselle Senkor SC 600 rikkakasvien torjunta-aineen vioitukselle sekä vioitusten vaikutus lopulliseen satoon.
Vastaava tutkija: Heidi Istolahti
Yhteistyötahot ja rahoitus: Bayer CropScience
Tärkkelysperunan lajikekokeet Parempaa perunaa pohjoisesta -hanke
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa eri perunalajikkeista, niiden ominaisuuksista eri käyttötarkoituksiin sekä perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden (flavonoidit, maku- ja väriaineet) muodostumisesta. Petlan osuudessa keskitytään tärkkelysperunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämiseen.
Vastaava tutkija: Jussi Tuomisto
Yhteistyötahot ja rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto, Luke, Turun yliopisto
