Nostojen lähestyessä on aika tehdä arvio sadon kehityksestä ja soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa. Koenostossa selvitetään mukulaluku sekä saadaan arvio tulevasta satotasosta ja sadon kokojakaumasta. Lisäksi tulevat ilmi mahdolliset laatuun vaikuttavat yllätykset kuten perunarupi. Koenoston avulla voidaan myös haarukoida tulevaa nostoajankohtaa ja tärkkelystuotannossa sitä, onko välivarastoon aiotun lohkon sato tähän tarkoitukseen soveltuvaa.
Satoarviota varten tehtävässä koenostossa nostetaan perunat esim. kahdelta rivimetriltä 2–3 kohdasta hehtaaria kohden, lohkon keskimääräistä kasvustoa kuvaavista paikoista. Nostettu sato punnitaan ja lasketaan hehtaarisadoksi käyttäen rivivälin mukaista muuntokerrointa.
Mitattuun satoon lisätään vielä arvioitu lisäkasvu. Kukinnan loppuvaiheessa sadon lisäkasvu on noin 800 kg/ha päivässä. Tämän jälkeen lisäkasvu jatkuu noin puolentoista viikon ajan tasolla 500 kg/ha päivässä ja vielä viikosta vajaaseen kolmeen viikkoon noin 300 kg/ha tasolla.
Perunan tautitilanne vaikuttaa sadon varastoitavuuteen. Mikäli kasvustossa on tyvimätää, on tarkasteltava, olisiko perkuu mahdollista. Jos kasveista enimmillään 1/100 on tyvimätäisiä, kasvusto kannattaa vielä perata. Jos tautisia on yli 1/50, perkaus muodostuu niin työlääksi, että perunan varastoinnin sijaan kannattaa harkita muita käyttötarkoituksia. Tällaista perunaa ei myöskään kannata panna tärkkelysperunan välivarastoon, vaan sato toimitetaan nostosta suoraan tehtaalle.
Hehtaarisadon laskeminen koenoston perusteella
Koenoston 2 metrin matkalta mitattu satomäärä muunnetaan hehtaarisadoksi muuntokertoimen avulla.
Koenoston sato (kg) x muuntokerroin = sato (kg/ha)
Muuntokertoimet:
Riviväli (cm) -> Muuntokerroin
70 7143
75 6667
80 6250
85 5882
90 5556
Esimerkiksi 2 metrin matkalta mitattu sato on 4 kg ja riviväli 80 cm:
Hehtaarisato = 4 kg x 6250 = 25 000 kg