Keväthalla

Alkukesän hallayöt voivat häiritä perunan kasvua koko maassa juhannuksen tuntumaan saakka. Taimettumisvaiheen hallavauriot vaikuttavat harvoin merkittävästi perunan kehitysrytmiin tai lopulliseen satoon. Niinpä juuri taimettuvassa perunassa mihinkään huomattaviin hallantorjuntatoimiin ei ole tarvetta. Toisaalta torjuntamahdollisuudetkin ainakin suuremmilla perunaviljelmillä ovat melko rajallisia. Vasta taimien saavutettua suunnilleen 5–10 cm pituuden halla alkaa hidastaa kasvua niin, että perunan sato siitä kärsii.

Sadetuksella voidaan estää perunakasvustoja paleltumasta noin -5 °C:een saakka. Sadetus on aloitettava lämpötilan ollessa vielä selvästi nollan yläpuolella, ja sitä on jatkettava niin kauan, kunnes lämpötila kohoaa jälleen yli +0 °C. Taloudellisesti sadetus perunakasvustojen suojaamiseen on kannattavaa vain varhaisperunatuotannossa.

Muussa kuin varhaisperunatuotannossa sadettamisesta on eniten apua hallantorjuntaan, kun pelto on hyvin kuivaa. Sadettamalla 20–25 mm pelto saadaan märäksi. Kostea maa sitoo päivällä paremmin lämpöä kuin kuiva ja luovuttaa sitä hallayönä pidempään maanpinnan lähellä olevaan ilmaan. Juuri taimettunut peruna saadaan suojattua hallalta hyvin myös multaamalla taimet maan alle.

Istutusaikana myös ulkona muovin alla tai lämpöeristämättömissä halleissa/ladoissa olevat siemenperunat on varauduttava suojaamaan hallaöinä pakkaselta. Aivan pientä pakkasta itävä peruna ei pelästy, ja suojaukseen on tarvetta vasta, kun lämpötila laskee yöaikaan useaksi tunniksi selvästi alle -5 asteen.