Perunamaat ovat yleensä läpäiseviä, ja niiden vesivarastot tyhjenevät nopeasti perunan kasvun käynnistyttyä. Muutaman viikon jakso perunan taimettumisen tienoilta eteenpäin kesäkuussa on yleensä myös hyvin sateetonta, joten taimettuva peruna alkaa kärsiä nopeasti veden puutetta varsinkin karkeimmilla hietamailla.
Ainoastaan riittävä ja keskeytymätön vedensaanti turvaa runsaan perunasadon ja sen laadun. Erityisen tärkeä jakso on taimettumisen ja kukinnan välinen aika. Kastelu on aloitettava ennen kuin penkki ehtii kuivua pinnaltaan vettä hylkiväksi. Karkeimmilla ja nopeimmin kuivuvilla mailla kastelun aloittamiseen on varauduttava jo ennen perunan taimettumista, mutta viimeistään viikon-kahden kuluessa perunan pintaan tulosta.
Perunan kastelutarvetta kannattaa seurata päivittäin heti istutuksesta lähtien esimerkiksi sadannan vajaukseen perustuen:
Sadannan vajaus = (sade + kastelu) – perunakasvuston vedenkulutus (PET)
Kasteluntarvetta on, kun vajaus on karkeilla mailla 15-20 mm tai hienojakoisilla mailla 30-35 mm
Sadetuskastelussa kerta-annos mitoitetaan pellon vedenpidätyskyvyn (hyötykapasiteetin) mukaan:
- Karkeilla vähämultaisilla mailla aluksi enintään 10 mm. Uusinta 4–5 päivän kuluttua, jos sää pysyy sateettomana, aurinkoisena ja tuulisena, ja noin viikon kuluttua, jos on sateetonta, mutta tyyntä ja viileää.
- Multavilla mailla aluksi 15–20 mm. Jos sateita ei tule, uusinta 7–10 päivän kuluttua.
Varsiston kasvaessa kastelumäärää voi lisätä niin, että hiekka- ja karkeilla hietamailla annetaan kerralla korkeintaan 20 mm ja paremmin vettä pidättävillä mailla 25–30 mm. Liiallista kertakastelua on varottava, sillä suuret vesimäärät huuhtelevat herkästi ravinteet perunan ulottumattomiin.
Sadannan vajauksen sijaan kastelutarve voidaan arvioida myös ns. kouratestillä. Kastelu aloitetaan heti, kun penkin multa ei pysy enää kouraan puristettaessa pallona, mutta ei ole vielä kuivunut vettä hylkiväksi. Näin varmistetaan, että kasteluvesi saadaan tunkeutumaan myös penkin sisään.
Ruventorjunnassa on tärkeää pitää penkki kosteana koko mukulanmuodostuksen ajan ja vielä 3–4 viikkoa mukulanmuodostusvaiheen jälkeen. Myös siemenperunatuotannossa on tärkeää pitää penkki riittävän kosteana heti taimettumisen jälkeen rönsyjen muodostumisvaiheessa, jotta mukulaluku saadaan suureksi.
Perunamaiden hyötykapasiteetti (HYK) ja kastelun kerta-annos
Maalaji | HYK, % maan tilavuudesta | Juuriston syvyys 0–30 cm | Juuriston syvyys 0–50 cm | ||
HYK mm | Kasteluannos mm | HYK mm | Kasteluannos mm | ||
KHt | 15 | 45 | 15 | 75 | 25 |
KHT m, HHt | 20 | 60 | 20 | 100 | 30 |
KHt rm, HHt m, Mm | 28 | 85 | 25 | 140 | 45 |
Perunakasvuston vedenkulutus (PET) ja kasteluväli
Kasvuvaihe | PET mm | Kasteluväli (vrk) | |||||
Juuriston syvyys 0-30 cm | Juuriston syvyys 0-50 cm | ||||||
KHt | rm KHt, HHt | rm HHt, Mm | KHt | rm KHt, HHt | rm HHt, Mm | ||
→taimettuminen | 0,7 | 21 | 28 | 36 | 36 | 43 | 64 |
taimettuminen → 10 cm | 1,5 | 10 | 13 | 17 | 17 | 20 | 30 |
10 cm → kukkanuput | 2,5 | 6 | 8 | 10 | 10 | 12 | 18 |
kukkanuput → | 4,0 *) | 4 | 5 | 6 | 6 | 7 | 10 |
*) aurinkoisina, tuulisina päivinä 6–10 mm/vrk |