PETLA-ohjelman tavoitteena on hankkia perunanviljelijöille, käyttäjille ja päättäjille tietoa perunasta ja perunan tuotantoedellytyksistä. Tutkimuksia tehdään sekä hankerahoituksella että tilaustutkimuksina.
Tutkimuksia toteutetaan mm. kenttäkokeina, tilakokeina ja tilaselvityksinä. Tutkimuksissa selvitetään esimerkiksi:
- uusien lajikkeiden soveltumista Suomen olosuhteisiin ja perunan eri käyttömuotoihin
- perunan ravinnetaloutta ja lannoitusta
- perunan kasvinsuojelua ja muuta viljelytekniikkaa
- perunantuotannon kannattavuutta
Yhteistyötahoina hanketutkimuksissa ovat mm. Helsingin ja Oulun yliopistot, Luonnonvarakeskus ja luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut.
Ohjelmassa tehtyjen tutkimusten tuloksia julkaistaan vuotuisessa tulosraportissa ”PETLA-ohjelman koetuloksia” -sarjassa. Hankkeisiin liittyviä koetuloksia voidaan myös julkaista omina raportteinaan.
Ajankohtaista tutkimuksessa
Käynnissä olevat hankkeet:
Perunaruton ennakoiva hallinta tiloilla (PERUSTA) 2026-2027
Pyhäjärvi-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa selvitetään Suomessa esiintyvän perunaruton ominaisuuksia ja muun muassa torjunta-aineiden tehokkuuden tasoa sekä tuotetaan perunanviljelijöille ennakointikykyä sekä ajoitustietoa ja työkaluja perunaruton integroituun torjuntaan. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan ELY-keskuksilta, joiden toimintaa hoitavat nykyään Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen elinvoimakeskukset.
Lisätietoa hankesivuilta
Peltomaan ravinnevarojen parempi hyödyntäminen (FOSFORIYRITYS) 2024-2027
Fosforiyritys-hankkeessa testataan ja kehitetään biologisia menetelmiä, joilla peltomaahan kertyneitä ravinnereservejä saadaan paremmin viljelykasvien käyttöön. Hankkeessa pyritään vähentämään taloudellista riippuvuutta mineraalilannoitteista ja niistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta vesistöihin. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus ja Pyhäjärvi-instituutti yhdessä yritysten Vihreä Härkä ja
Kauppapuutarha Verson kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Makeran sivuilta
Vanhat tutkimukset
Alla olevasta tiedostosta löydät vuosien 1983-2025 tehtyjen tutkimusten otsikoita. Tulosjulkaisut löytyvät Aineistot -sivulta.
Petlan tutkimusotsikoita 1983-2025 (pdf)
Päättyneet hankkeet:
Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi) 2022-2025
Hankkeessa tutkimuksen ja neuvonnan asiantuntijat tuottivat uutta tietoa ja kehittivät taloudenhallinnan työkaluja avomaan puutarhatuotantoon. Hanke sai rahoitusta Makerasta ja muita hankekumppaneita olivat Ålands Hushållningssällskap ja Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF).
Soil biodiversity enhancement in European agroecosystems to promote their stability and resilience by external inputs reduction and crop performance increase (SoildiverAgro) 2019-2024
Hankkeen tavoitteena oli kehittää maaperän monimuotoisuutta ja kasvukuntoa edistäviä maanviljelysmenetelmiä ja -käytäntöjä. Hankkeessa tuotettiin EU-tasoinen yhtenäinen ohjeistus maanviljelijöille, miten turvata maan kasvukunto ja monimuotoisuus eri pedoklimaattisilla vyöhykkeillä.
Euroopan unionin Horizon 2020 -rahoituksen saaneessa hankkeessa oli mukana 22 toimijaa 7 EU-maasta. Suomessa hankkeen päätoimija oli Luonnonvarakeskus.
Lisätietoa hankkeen sivulta: SoilDiverAgro
Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi (SUSPO) 2021-2024
Hankkeessa tutkittiin perunaruttopopulaatioita näytteitä ottamalla, testaamalla kasvinsuojeluaineiden tehoja sekä eri lajikkeiden kestävyyttä uusia ruttoklooneja vastaan. Hankkeessa selvitettiin jo muissa Pohjoismaissa käytössä olevien ennustemallien soveltuvuutta Suomen oloihin. Perunaruton populaation muuntelun määrä ja monimuotoisuus tulee tuntea, jotta viljelijöitä voidaan opastaa kestävään tuotantotapaan. Lisäksi lajikkeiden taudinkestävyys ja kasvinsuojeluaineiden teho tulee tuntea. Tämän vuoksi ennustemalleja tarvitaan perunaruton torjuntaan. Hankkeen tulokset vietiin käytäntöön päivittämällä perunaruton torjuntaohjeet. Perunantutkimuslaitoksen hanke sai rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Maa- ja metsätalousministeriön hankesivulla.
ECOSOL 2021-2023
Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset 2020-2023
Hankkeessa selvitettiin viime vuosina yleistyneen nk. kuoppatautioireen syntymiseen ja oireiden määrään vaikuttavia tekijöitä sekä siemenperunassa olevien oireiden vaikutusta sadontuottoon ja sadon laatuun. Tavoitteena oli myös löytää keinoja kuoppatautia aiheuttavien tekijöiden ja satohävikkien vähentämiseksi. Helsingin yliopiston vetämä hanke sai rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Maa- ja metsätalousministeriön hankesivulla
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU) 2019-2022
Hankkeessa syvennettiin viljelijöiden luomutuotanto-osaamista monipuolisella koulutuksella, oman toiminnan arvioinneilla ja ammattimatkoilla. Osaamisen nostolla ja entistä tehokkaammalla luomutuotannolla voidaan vastata kotimaisten luomutuotteiden kasvavaan kysyntään eri markkinakanavissa. Samalla turvataan suomalaisen kasvistuotannon tulevaisuutta ja tuodaan arvoketjun toimijoille uutta kasvua sekä parannetaan vientivalmiuksia luomutuotannon ja -tuotteiden kautta.
Hanketta koordinoi Pyhäjärvi-instituutti, ja Petlan lisäksi hankkeeseen osallistui Luonnonvarakeskus. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta.
Lisätietoa hankkeen sivulta
Perunan kuorirokon epidemiologian erityispiirteet ja torjunta Suomessa 2019-2021
Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuorirokkomikrobin epidemiologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomen oloissa. Hankkeessa tuotetun tiedon avulla pyritään löytämään uusia taudinhallintakeinoja, jotka edesauttavat myös maltokaariviruksen hallintaa. Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke sai rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Maa- ja metsätalousministeriön hankesivulla.
Puutarha-alan työhyvinvointi ja tuottavuus (HortiProw) 2018-2020
Työhyvinvointia ja tuottavuutta edistettiin puutarha-alan yrityksissä hanketuen turvin. Mukaan otettiin 30 pientä ja keskisuurta yritystä, joissa toimintatapojen kehittäminen on ollut vähäistä. Yrityksiä tuettiin ideoimaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistoimia pienryhmissä tai yrityspareina. Tavoitteena oli vahvistaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymistä puutarha-alalla näiden pilottien kautta. Hankkeen tuotoksina syntyi yrityskohtaisia kehittämisprojekteja ja yhteenvetona materiaalia työterveyshuollon käyttöön. Perunantutkimuslaitos osallistui mukaan valittavien kymmenen varhaisperunayrityksen kehittämistoimiin.
Hankkeessa olivat mukana Työtehoseura (TTS) ja Luonnonvarakeskus (Luke), joka myös koordinoi hanketta. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela).
Lisätietoa Luken sivuilla.
Perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskit 2019-2020
Hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskeistä sekä ennaltaehkäistä vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä perunantuotantoon. Saatujen tulosten perusteella pystytään arvioimaan ja ohjeistamaan erilaisten sivuvirtojen käyttöä kierrätysravinteina sekä kehittämään alaan liittyvää lainsäädäntöä. Ruokaviraston vetämä hanke sai rahoitusta Makerasta.
Lisätietoa Maa- ja metsätalousministeriön hankesivulla.
Parempaa perunaa pohjoisesta (PPP) 2016-2019
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa eri perunalajikkeista, niiden ominaisuuksista eri käyttötarkoituksiin sekä perunalajikkeiden sekundääriyhdisteiden (flavonoidit, maku- ja väriaineet) muodostumisesta. Petlan osuudessa keskityttiin tärkkelysperunan sivuvirtaproteiinin hyödyntämiseen. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Hankkeen vetäjänä toimi Luonnonvarakeskus
Perunaa vioittavien ankeroisten tehostettu torjunta 2015-2019
Hankkeessa kartoitettiin peruna-ankeroisten esiintymistä Suomen keskeisillä perunantuotantoalueilla, arvioitiin ankeroisten aiheuttamia riskejä, otettiin käyttöön uusia analyysimenetelmiä ja lisättiin yleistä tietämystä ankeroisista. Hanke sai rahoitusta Makerasta.
Tuota valkuaista! (TUOVA) 2016-2018
Luonnonvarakeskuksen vetämän hankkeen tavoitteena oli kehittää valkuaiskasvimarkkinoita, proteiinipitoisten sivutuotevirtojen käyttötapoja ja käytännön viljelyn edellytyksiä valkuais- ja typpiomavaraisuutta parantaviksi. Petlan osuus hankkeessa käsitteli perunateollisuuden sivuvirroista saatavan proteiinin hyötykäyttöä. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseuturahastosta.
Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten (Turvemaiden maanparannushanke) 2017-2018
Hankkeessa tutkittiin teollisuuden tuottamien sivutuotteiden käyttöä turvetuotannosta poistuneiden suopohjien lannoitukseen ja maanparannukseen biomuovi- ja kemianteollisuuteen raaka-aineeksi tarkoitettua non-food-perunantuotantoa varten. Maanparannuskäsittelyillä pyrittiin parantamaan turpeen lämpö- ja kosteusoloja, maan ravinteita ja ravinteiden pidätyskykyä sekä ravinteiden kelpoisuutta kasveille ja sitä kautta sadontuottokykyä.
Petlan lisäksi hankkeessa olivat mukana myös Helsingin ja Oulun yliopistot. Hanke sai rahoituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Rahoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.